Ihan mielettömän hyvä yhdistelmä: suolatonta täysjyväriisiä, johon on murennettu vähän Daim-suklaata. Älkää kysykö mistä keksin moisen yhdistelmän, mutta hyvää se oli. Ja se oli vertauskuva-ruokaa oikeastaan. Koska se annoshan oli vähän niinkun elämä. Yleensä sellasta tasasta mautonta riisiä vaan ja helminä joukossa niitä suklaapaloja. Mä tykkään molemmista, siitä tasaisesta mauttomuudesta ja niistä huippuhetkistä myös. Mun psyykelleni sopii paremmin tasaisuus, säännöllisyys ja ennakoitavuus. Mutta koskaan ei onneksi tiedä, missä lusikallisessa se suklaahippunen luuraa ;) !
Meillä on vietetty vähän erilaista vkoloppua, koska E meni jo eilen isälleen ja S oli pyjamabileissä ja meni tänään isälleen. Tosin tulevat jo huomenna kotiin. Santun lapset on ollu täällä, mutta nyt sunnuntai-iltaa vietetään aikuisissa, ikävöidään kaikkia neljää lasta ja katotaan varmaan dekkareita telkusta. Ehkä olisi aika olla myös kainalossa, aika muistaa toisen tärkeys ja ladata akkuja alkavaa viikkoa varten.
Äsken mä olin maailmanparannuslenkillä. Hiljattain eronnut ystäväni elää nyt aikaa, jota muistelen oman sinkkuaikani parhaana: saa tehdä just sitä mitä itteä huvittaa ja on jännitystä elämässä ja aika hankkia kokemuksia. Sille ajalle tulee jossain kohtaa stoppi, lohdutin häntäkin. Tarpeeksi kun säätää, on ihan valmis asettumaan aloilleen taas. Mutta ihana elää mukana siinä huumassa ja muistella omiakin toilailujaan...näppien polttamista ja haavojen laastarointia. Mutta tässä hetkessä on silti nyt parempi, en jaksaisi, en haluaisi enää sitä säätöelämää. Mutta se on palvellut sitä eronjälkeistä aikaa, auttanut mua eheytymään, kasvamaan siksi naiseksi, joka mä nyt olen. Opettanut paljon asioita omasta itsestä ja paljon asioita myös miehistä! Ja onhan sieltä ajalta jäänyt muutama tyyppi, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia edelleenkin. Oikeastaan säätövuosilta ei ole kauhean huonoja kokemuksia yhtään...jotakin olisi voinut jättää kokematta, jossain tilanteessa toimisin nyt toisin. Mutta se oli mun murrosikäni ja palveli omaa kehitystarkoitustaan. Lupasin kyllä auliisti, että voin lahjoittaa PANOPÄIVÄKIRJANI nyt eteenpäin, sivuja on vielä tyhjänä :DDDD
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
lauantai 29. syyskuuta 2012
Kun luulin jo unohtaneeni...
...tai oikeammin luulin, että paniikit oli jo unohtanu mut...mutta ei: eilen illalla iski ahdistus. Tosin ehkä tiedän sille syynkin: söin vääränlaista ruokaa, joka heitti vatsani aivan sekaisin. Ei siihen välttämättä muuta tarvita. Siirryn siis riisilinjalle taas. No, ei nyt ihan, mutta varon rasvaista hiilarimättöä. (Mutta kun Santun tekemä lasagne oli niiiiiiiiiiiiin hyvää) Juuri perjantaina kun kehuin lääkärilleni, että olen voinut jo tosi paljon paremmin. Niin sitten taivas taas putoilee niskaan. Koska olo oli jälleen se happi-loppuu-maapallolta-tulva-tulee-ja-hukuttaa-maailmanloppu-on-lähellä. Katastrofiajatuksia siis. Plaah. Mutta nukahdin sitten kumminkin, en ehtinyt kokeilemaan uutta kohtauslääkettäni - ehkä saavutus sekin.
Sitten olen tullut myös siihen tulokseen, ettei tällainen toimeton lorvailu oikein sovi mulle. On liikaa aikaa miettiä ja kuulostella. Pitäisi olla puuhaa ja tohinaa eli tössötystä, niinkuin armas mieheni sanoo. Mä oon myyny ahkerasti taas netissä vaatteita ja aamutuimaan jo käynyt Siirin kanssa sadekävelyllä. Silti olo on levoton ja selkäranka on kokonaan jumissa :/ (= usein toinen syy paniikeille). Mietin tässä punttisalille lähtöä.
Monta hyvää päivää ollut tässä ahdistusten välissä. Mutta eikö nää pitäny jo olla kokonaan voitettu kanta. Ilmeisesti keho on tosi herkillä ja yksikin varomaton liike aiheuttaa huonoa oloa.
Sitten olen tullut myös siihen tulokseen, ettei tällainen toimeton lorvailu oikein sovi mulle. On liikaa aikaa miettiä ja kuulostella. Pitäisi olla puuhaa ja tohinaa eli tössötystä, niinkuin armas mieheni sanoo. Mä oon myyny ahkerasti taas netissä vaatteita ja aamutuimaan jo käynyt Siirin kanssa sadekävelyllä. Silti olo on levoton ja selkäranka on kokonaan jumissa :/ (= usein toinen syy paniikeille). Mietin tässä punttisalille lähtöä.
Monta hyvää päivää ollut tässä ahdistusten välissä. Mutta eikö nää pitäny jo olla kokonaan voitettu kanta. Ilmeisesti keho on tosi herkillä ja yksikin varomaton liike aiheuttaa huonoa oloa.
torstai 20. syyskuuta 2012
Asioita muistiin
- flunssa ja taas noidannuoli hartiassa niinkuin viimeksikin lunssassa :(
- ei kannata juoda teetä tyhjään mahaan aamulla --> levoton olotila
- labra-arvoista pitkäaikainen tulehusarvo koholla, selittäisikö paniikit?
- Siiri teki Santulle omistuskirjoituksella grillipihdit! Todella hienot ja arvostetut :)
- eilen ja yöllä ukkosti, hassu vuodenaika ukkoselle mielestäni
- opettelen epätoivoisesti Lumian maailmaa...
- ei kannata juoda teetä tyhjään mahaan aamulla --> levoton olotila
- labra-arvoista pitkäaikainen tulehusarvo koholla, selittäisikö paniikit?
- Siiri teki Santulle omistuskirjoituksella grillipihdit! Todella hienot ja arvostetut :)
- eilen ja yöllä ukkosti, hassu vuodenaika ukkoselle mielestäni
- opettelen epätoivoisesti Lumian maailmaa...
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Sunnuntain puuhia
Hmm...nyt onkin jännittävää, Siiri on tossa vieressä ja se on ollu jo
aiemmin kauheen kiinnostunu mun blogistani, mutta en oo kertonu sille
mikä sen blogin nimi on, koska mielestäni Siirin ei tarvi näitä
vuodatuksia löytää lukemaan. Siksi kirjoitan tätä nyt sähköpostissa,
niin se ei kiinnitä huomiota. Ovela äiti :D Me käytiin tänään lasten
kanssa parilla kirpparilla ja sitten kiinalaisessa syömässä. Anne pyysi
kirpparilöydöistä kertomusta, ja tässä sitä nyt tulee: mulle takki
syksyksi 21,50e (kirpparihinnaks vähä tyyris, mutta oli kiva, niin ostin
pois), Siirille musta juhlamekko 5e, mulle mekko 10e ja paita 2e,
kuviosakset, gollan kännypussi Siirille ja yksi taulu 1,5e kappaleelta,
Siirille kahdet korvikset 1e ja Elsulle yhdet korvikset 1,9e,
velhomainen kirja 5e, Santulle paita 1e ja Katri-serkulle ihana
kuumailmapallo-koriste huoneeseen 3e. Ainiin, se minkä takia me
oikeestaan lähdettiin: Tamagotchit, niitä löytyi kaksi toimivaa, toinen
maksoi 4e ja toinen 0,1e! Ja sitten vielä tiernapoikanäytlemään miekka
1,5e. eli monenlaista ja suht halvalla kuitenkin!
Mutta nopeesti on taas viikonloppu mennyt, la-su meillä oli mummo ja pappa ja lauantaina myös serkkulan väki vähän myöhäisissä synttärijuhlissa. Huomenna sukellamme arkeen, Elias ilmoitti jo tänään kun oltiin päiväsaunassa, että hän menee sitten taas uimahalliin huomenna - onneksi Santtukin haluaa uimaan :)
Mutta nopeesti on taas viikonloppu mennyt, la-su meillä oli mummo ja pappa ja lauantaina myös serkkulan väki vähän myöhäisissä synttärijuhlissa. Huomenna sukellamme arkeen, Elias ilmoitti jo tänään kun oltiin päiväsaunassa, että hän menee sitten taas uimahalliin huomenna - onneksi Santtukin haluaa uimaan :)
torstai 13. syyskuuta 2012
Lääkärissä
Mulla oli eilen (liian) pitkästä aikaa tapaaminen lääkäri-Pekan kanssa. Olikin paljon kerrottavaa ja ihmeteltävää. Pekan kanssa hoitosuhde on jatkunu jo yli 14 vuotta ja se on kyllä niin hyvä asia mun kannalta, koska Pekka jos kuka on nähnyt mut todella todella surkeassa kunnossa ja myös todella hyvässä voinnissa. Ihmeteltiin yhdessä, että miksi nyt on tullut kohtauksia, mutta kun vähän aikaa juteltiin, niin alkoi syy-seuraus -suhteita läytymään paljonkin. Nyt sitten vähän enempi lääkettä, kun aivot on jostain syystä unohtaneet, miten serotoniinia tuotetaan. Kohtauslääke-asiaa oon monesti pohtinu...bentsoja en suostu syömään. Mutta nyt mulla on kohtauslääkkeet! Hassua kyllä (tai siis mä en tiennyt tätä), hain apteekista Ataraxia!
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Syksy!
Miten se onkin kummallista, että kun ulkona sataa ja on pimeän hämärää, niin silloin mun tekee mieli pihalle! Toiset tykkää kun on aurinkoa ja hellettä, mä pidän tästä vuodenajasta. Tosin syksy on todella hektistä aikaa tuolla työmaalla, sijoituksia on tehty nyt jonossa. Enkä puhu finanssipolitiikasta. Tänään jouduin tylsään hommaan: vastaamaan valitukseen, joka koski minua. Mutta tämän työn yksi osa on nuo asiakkaiden tekemät valitukset, kantelut, oikaisuvaatimukset ja muut tyytymättömyydet, niihin on onneksi jo totuttu. Mutta ihan turhaa työajan tuhlausta perustella vastineisiin päivän selviä asioita.
Lapset innostuivat juuri tekemään postia johonkin lastenohjelmaan...pönttöuunissa on tulet - aika ihana arkikeskiviikko :) Elias lauleskelee muskarilauluja ja Siirikin on rauhanomaisesti. Mutta on nää illat vaan tosi lyhyitä, koska nuo unikeot tarvii sen liki 12h unta, eli meillä mennään petiin uskollisesti klo 20. Elias haluaa yleensä, että luetaan kirjaa - esim kaksi sivua riittää, sitten väsyttää jo kovasti! Heinähattu ja Vilttitossu on siis ollut kesken jo montamonta viikkoa.
Mun vointi on hyvä! Ainoastaan väsymys on huikea. Katsotaan jollei se ala korjaantumaan, niin on varmaan syytä ottaa verikokeet. Mä en vaan oikeen diggaile sitä aamulla-syömättä-piikki-käsivarteen -touhua...siksi välttelen. Huomenna mulla on lääkäri pitkästä aikaa Treella, tuttu tohtorini Pekka analysoi viime aikaisia tapahtumia siis :D
Lapset innostuivat juuri tekemään postia johonkin lastenohjelmaan...pönttöuunissa on tulet - aika ihana arkikeskiviikko :) Elias lauleskelee muskarilauluja ja Siirikin on rauhanomaisesti. Mutta on nää illat vaan tosi lyhyitä, koska nuo unikeot tarvii sen liki 12h unta, eli meillä mennään petiin uskollisesti klo 20. Elias haluaa yleensä, että luetaan kirjaa - esim kaksi sivua riittää, sitten väsyttää jo kovasti! Heinähattu ja Vilttitossu on siis ollut kesken jo montamonta viikkoa.
Mun vointi on hyvä! Ainoastaan väsymys on huikea. Katsotaan jollei se ala korjaantumaan, niin on varmaan syytä ottaa verikokeet. Mä en vaan oikeen diggaile sitä aamulla-syömättä-piikki-käsivarteen -touhua...siksi välttelen. Huomenna mulla on lääkäri pitkästä aikaa Treella, tuttu tohtorini Pekka analysoi viime aikaisia tapahtumia siis :D
maanantai 10. syyskuuta 2012
Maanantainen
Mä olen jo paremmassa kunnossa :) Joinain hetkinä jo sisäinen rauhakin löytyy. Toisina hetkinä joutuu vielä kävelemään varovasti ja tekemään varmoja valintoja, ettei uppoaisi jälleen. Huomaan, että nyt on oltava tarkkana syömisten, lepäämisten ja kaiken normaalista poikkeavan kanssa. Olin jumpassa, hengästyin ja hikoilin: paniikki puski pintaan, mutta ei päässyt! Tulin näkäisenä kotiin: levottomuus puski pintaan, mutta meni onneksi ohi. Että mennää hiljaa ja matalalla nyt vaan.
Olin kuitenkin töissä ja päivä meni hyvin :) Meillä oli sopivasti positiivisuus-kahvit ja omalla vuorollani positiivisuuskierroksella kiitin ihania työkamujani. Heidän joukossaan on turvallinen olo!
Olin kuitenkin töissä ja päivä meni hyvin :) Meillä oli sopivasti positiivisuus-kahvit ja omalla vuorollani positiivisuuskierroksella kiitin ihania työkamujani. Heidän joukossaan on turvallinen olo!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)