Tämä vuosi pakettiin

On ollut nii hienoja postauksia muiden blogeissa menneestä vuodesta, että mäkin ajattelin kaivella muistini sopukoita ja laittaa jotain ylös. Toisilla on niitä kuviakin. Minulla ei vieläkään täällä niitä tule näkymään - mielikuvia ja kielikuvia ainoastaan!

Tammikuussa oli muistaakseni paljon lunta ja pakkasta, kunnon talvi siis! Tammikuulta ei muistu mieleen mitään yksittäistä erityistä juttua, se oli arkista aherrusta vain.

Helmikuussa Elias täytti 8v ja juhlittiin kavereiden ja sukulaisten kanssa. Hiihtolomalla oltiin osan viikkoa koko porukka. Muistelen, että helmikuussa alettiin oikeasti suunnitella tuota laajennusosaa tähän taloon.

Maaliskuun kohokohta oli Santun siskon häät pohjoisessa. Maaliskuussa lapset laskettelivat viikon pohjoisessa mummon ja papan kanssa.

Huhtikuussa odotettiin, että maa sulaa, jotta remppahommat pääsevät käyntiin. Huhtikuun alussa alkoi hyvää tekevä terapia minulla.

Toukokuussa tehtiin paljon puita ja muistaakseni loppukuusta kaivettiin jo perustuksille paikkaa! Toukokuussa oli lämpimiä päiviä ja niistä nautittiin.

Kesäkuussa remonttihommat alkoivat todenteolla, minä muistan juhannuksen tienoilla repineeni kaksin käsin seinän ulkoverhousta pois ja touhua oli tällä tontilla! Prätkäajeluita tehtiin muutamia, kovin montaa ei ehtinytkään tänä kesänä.

Heinäkuussa käytiin Tallinnassa Santun kanssa - se surullisen kuuluisa reissu, kun autokin hajosi satamaan...Osteltiin remppatarvikkeita. Heinäkuussa ahdistelijani aloitti piinaamisen: olin sen takia muutaman viikon sairaslomalla. Kesällä tein ahkerasti vanhojen ovien kunnostustöitä - toimi hyvänä terapiana se.

Elokuussa palailin töihin ja lapset aloittivat uuden kouluvuoden. Remontti oli edennyt oikein hyvin ja vihdoin kuun lopussa saatiin kattokin uuteen osaan valmiiksi.

Syyskuussa juhlittiin taas kera parhaiden ja ihanimpien naisten :) Uuden Partylite-kuvaston myötä minua piti kiireisenä esittelyhommat. Santtu jäi vuorotteluvapaalle, jota ei ehtinyt edes aloittaa, kun aloittikin uuden työn.

Lokakuussa alkoi tuntua siltä, että eikö tuo remontti i k i n ä valmistu...

Marraskuussa päästiin muuttamaan uuteen makuuhuoneeseen, useamman kuukauden lattilalla nukkumisen jälkeen se tuntui hotellilta :) Jatkoin vanhojen huonekalujen kunnostusta edelleen. Siiri täytti jo 11v ja häntä juhlistimme useammilla juhlilla. Sain tiedon, että työt jatkuvat ainakin maaliskuun loppuun sossuna Jämsässä.

Joulukuun alku oli murheellinen, koska Elias katkaisi solisluunsa ja mursi olkaluunsa koulun pihalla kaatuessaan. Muutama päivä oli todella tuskaista, mutta kuin ihmeen kaupalla käsi parani kuitenkin nopeasti! Onneksi jäähalli oli käyttökiellossa samaan aikaan. Joulua vietimme rauhallisesti kahdestaan, lapset mökkeilivät.

---

Aika aneeminen tästä tuli. Kaipasin edes tämän vuoden kalenteria tuekseni, että olisin muistanut jotain kohokohtia, mutten löytänyt sitä tähän hätään. Toisaalta tuossa on nyt konkreettisia virstanpylväitä laitettuna luetteloon. Paljon jää pukematta sanalliseen muotoon sellaisia asioita, jotka ovat jääneet tunnemuistiin. Uusperheemme on hioutunut tämänkin vuoden aikana tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Murhetta tosin on aiheuttanut se, ettei Kiia ole ollut läheskään edes joka kuukausi täällä. Parisuhde on välillä ollut pakkasen puolella, on ollut niin arkista kiirettä, ettei parisuhteen hoitamiseen ja toisen huomioimiseen ole muka ollut aikaa. Uskon kuitenkin yhteiseen tulevaisuuteen edelleen.

Jouluttaa vai joulutta

Oi että, mä olen saanut uuden lukijan! Ja siirä riemusta innostuin tänne nyt jotakin kirjoitamaan. Vuoden kamalin aika alkaa olla kohta selätetty. Minä, joka luulin joskus olevani oikein jouluihminen, olen saanut huomata, etten olekaan. Tai ehkä se on ollut ohimenevä vaihe elämässäni, että olen ollut. Jouluihminen muka. Tämän perheuvion uudistumisen myötä olen viimeistään sen tajunnut, että tää on enempi pakkopyhä. Sitä paitis joulutunnelmaa ei yhtään lisää se, että olen saanut vanhemmiltani kuulla viettäväni joulua täysin väärin - joka tarkoittaa siis eri tavalla kuin he. Tänä jouluna teimmekin sitten ratkaisun, että lapseni lähtivät viettämään sitä oikeaa ja oikeanlaista joulua vanhempieni kanssa ja me jäätiin Santun kanssa kahdestaan kotiin. Vietettiin joulua tai ei vietetty, kuka tietää. No, syödään kumminkin sellaisia jouluun kuuluvia ruokia, joista tykätään eli kaloja, juustoja ja paljon suklaata :D Oli meillä pakettejakin ja vihta saunassa. Siitä syntyi oikein hyvä joulucombo, varsinkin kun sain ihan rauhassa poistaa maaleja yhdestä vanhasta kaapista ja illalla laitoimme makuuhuoneeseen lukuvalot, ikkunahelat ja ulko-oveen lukon! Sellainen joulu tai jouluttomuus. Kuka tietää.

Loppuvuosi on ollut kiireinen, jopa väsyttävä, Mä olen paiskinut Partylitea oikein urakalla, sillonhan se on taottava kun parafiini on sulaa - vai miten sitä sanottaisiin. Mutta mukavaa hommaa se, 15 eisttelyä/kk päivätöiden lisäksi taisi olla vain vähän liikaa.... Ja sitten katkesi Eliaksen käsi...omat ahdistukset aiheutti sekin, mutta niinvain on luutuminen tapahtunut ja vieläpä ihan oikein. Sitten oli se epäteitoisuus, että jatkuuko työt, no jatkuuhan ne. Sossuntätinä mennään siis edelleen.

Remontti on vaiheessa, mutta onneksi makuuhuone on jo toimivassa kunnossa. Mä olen avautunut remppamiehelle, että tänne pitäs työmaallekin ehtiä...mutta kuukauteen ei ole näkynyt. Perjantaina lupasi tulla, jospa siis vihdoin saisi hommat kuosiin ja kaiken kuntoon. Viime aikoina vähemmän olen joutunut avautumaan äksälle. Tosin siellä lapset joutuu valvomaan liian myöhään, kuten tässä taannoin kun Elias tuli aivan rättipoikkiväsyneenä kotiin ja kertoi, että ei voinut nukkua kun muut katsoivat elokuvaa siinä sohvalla, jossa hän nukkuisi. Tämä lasten joululoman aikakin oli hienosti jaettu minun ja isänsä kesken, kunnes yksipuoleisella ilmoituksella isä lähtikin Lappiin. Nyt minä sitten lomailen ilman lapsia ja muutaman päivän lapset ovat ilman hoitajaa. Että näin rattoisasti meillä. Toisen puolen eksä jatkaa onnistunutta isästä vieroitusta vanhemman lapsen kanssa. Surullista on se.