Mä jaksan hyvin olla kotona...heh, no ehkä tää tästä ja jaksan mennä töihin maanantaina. Kävin viemässä lapset kouluun ja nostamassa punttia salilla. Hankalin vaihe oli tänään päästä vaan sängystä ylös, vaikka unta oli takana yli 10h. Jotenkin oon niin uupunut siihen aamuhärdelliin...tai siihen, että tuota yhtä neitoa täytyy patistaa sata kertaa toimimaan...vaikka sillä nyt on se oma herätyskello. Poikanen on tikkana ylhäällä - tai siis alhaalla, alakerrassa, mutta neitonen on murrosiän vanumisvaiheessa. Ehdotin nyt isälleen, että josko vähän jelppaisi tässä arjessa ja ottaisi ensi vkolla yöksi tai kahdeksi nuo ipanaiset.
Tässä aikani kuluksi aloin vaihtamaan lakanoita sänkyymme ja aattelin, että jos nyt vihdoin virittäisin sen helmalakanan...vaan ei se menny ihan suunnitelmien mukaan: se helmalakana on joku kummallinen naru-kuminauha-venytä-solmi-viritys, ei sitä ainakaan yksin saa paikoilleen...hooh. Sitten tässä tän loppuviikon ohjelmassa on vielä ton työhuoneen kaapin maalaus. Jee. Ja yhden kynnyksen aattelin maalata myös, en tajua, että miten yksi tän talon kynnyksistä on tuollainen vihreänruskea ja kaikki muut valkoisia, tehdään siitäkin nyt valkoinen.
Haaveilen tässä samalla, että voi kun olisikin mahdollista tehdä sellaista työviikkoa, että olisi aina vaikka keskiviikot vapaalla. Ehtisi tehdä ruokaa, ehtisi levätä ja kuntoilla. Mutta toisaalta en tiiä onko mulla ees töitä maaliskuun jälkeen - aloitan ehkä kesäloman jo silloin :D kakspiippuinen juttu toi töiden jatkuminen, jatkaminen, loppuminen, lopettaminen. Toisaalta haluun tehdä just tota työtä just tuolla, toisaalta haluisin vaan lorvia. Mutta tiiän, tiiän, tiiän, mä kyllästyisin viimeistään kahden viikon kohdalla siihen lorvimiseen.
Mä en tykkää tästä pakkasesta. Mulle sopisi sellainen vaikka lumetonkin talvi. Toi kylmä ilma ei oo mun juttu...auto on jäässä ja kaikki on jäässä. Eikä vähiten täällä sisällä, koska keittiön patteria ei ole kytketty...mutta ehkä sekin pian taas saa sähköä kun remontti etenee. Täytyy pistää vaan enempi puuta uuniin! Hyvä ystäväni K ja ipanat tulee kohta käymään, lupasin tarjota lounasta. Jospa K auttaisi siinä lakanassa, sillä emännällä ei mene sormi suuhun hankalankaan haasteen edessä! Oikeestaan voitaisiin kantaa vähän huonekalujakin tuonne mun työhuoneeseen...joo...mäpäs lähden siivoomaan sitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti