Tämä vuosi pakettiin

On ollut nii hienoja postauksia muiden blogeissa menneestä vuodesta, että mäkin ajattelin kaivella muistini sopukoita ja laittaa jotain ylös. Toisilla on niitä kuviakin. Minulla ei vieläkään täällä niitä tule näkymään - mielikuvia ja kielikuvia ainoastaan!

Tammikuussa oli muistaakseni paljon lunta ja pakkasta, kunnon talvi siis! Tammikuulta ei muistu mieleen mitään yksittäistä erityistä juttua, se oli arkista aherrusta vain.

Helmikuussa Elias täytti 8v ja juhlittiin kavereiden ja sukulaisten kanssa. Hiihtolomalla oltiin osan viikkoa koko porukka. Muistelen, että helmikuussa alettiin oikeasti suunnitella tuota laajennusosaa tähän taloon.

Maaliskuun kohokohta oli Santun siskon häät pohjoisessa. Maaliskuussa lapset laskettelivat viikon pohjoisessa mummon ja papan kanssa.

Huhtikuussa odotettiin, että maa sulaa, jotta remppahommat pääsevät käyntiin. Huhtikuun alussa alkoi hyvää tekevä terapia minulla.

Toukokuussa tehtiin paljon puita ja muistaakseni loppukuusta kaivettiin jo perustuksille paikkaa! Toukokuussa oli lämpimiä päiviä ja niistä nautittiin.

Kesäkuussa remonttihommat alkoivat todenteolla, minä muistan juhannuksen tienoilla repineeni kaksin käsin seinän ulkoverhousta pois ja touhua oli tällä tontilla! Prätkäajeluita tehtiin muutamia, kovin montaa ei ehtinytkään tänä kesänä.

Heinäkuussa käytiin Tallinnassa Santun kanssa - se surullisen kuuluisa reissu, kun autokin hajosi satamaan...Osteltiin remppatarvikkeita. Heinäkuussa ahdistelijani aloitti piinaamisen: olin sen takia muutaman viikon sairaslomalla. Kesällä tein ahkerasti vanhojen ovien kunnostustöitä - toimi hyvänä terapiana se.

Elokuussa palailin töihin ja lapset aloittivat uuden kouluvuoden. Remontti oli edennyt oikein hyvin ja vihdoin kuun lopussa saatiin kattokin uuteen osaan valmiiksi.

Syyskuussa juhlittiin taas kera parhaiden ja ihanimpien naisten :) Uuden Partylite-kuvaston myötä minua piti kiireisenä esittelyhommat. Santtu jäi vuorotteluvapaalle, jota ei ehtinyt edes aloittaa, kun aloittikin uuden työn.

Lokakuussa alkoi tuntua siltä, että eikö tuo remontti i k i n ä valmistu...

Marraskuussa päästiin muuttamaan uuteen makuuhuoneeseen, useamman kuukauden lattilalla nukkumisen jälkeen se tuntui hotellilta :) Jatkoin vanhojen huonekalujen kunnostusta edelleen. Siiri täytti jo 11v ja häntä juhlistimme useammilla juhlilla. Sain tiedon, että työt jatkuvat ainakin maaliskuun loppuun sossuna Jämsässä.

Joulukuun alku oli murheellinen, koska Elias katkaisi solisluunsa ja mursi olkaluunsa koulun pihalla kaatuessaan. Muutama päivä oli todella tuskaista, mutta kuin ihmeen kaupalla käsi parani kuitenkin nopeasti! Onneksi jäähalli oli käyttökiellossa samaan aikaan. Joulua vietimme rauhallisesti kahdestaan, lapset mökkeilivät.

---

Aika aneeminen tästä tuli. Kaipasin edes tämän vuoden kalenteria tuekseni, että olisin muistanut jotain kohokohtia, mutten löytänyt sitä tähän hätään. Toisaalta tuossa on nyt konkreettisia virstanpylväitä laitettuna luetteloon. Paljon jää pukematta sanalliseen muotoon sellaisia asioita, jotka ovat jääneet tunnemuistiin. Uusperheemme on hioutunut tämänkin vuoden aikana tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Murhetta tosin on aiheuttanut se, ettei Kiia ole ollut läheskään edes joka kuukausi täällä. Parisuhde on välillä ollut pakkasen puolella, on ollut niin arkista kiirettä, ettei parisuhteen hoitamiseen ja toisen huomioimiseen ole muka ollut aikaa. Uskon kuitenkin yhteiseen tulevaisuuteen edelleen.

Jouluttaa vai joulutta

Oi että, mä olen saanut uuden lukijan! Ja siirä riemusta innostuin tänne nyt jotakin kirjoitamaan. Vuoden kamalin aika alkaa olla kohta selätetty. Minä, joka luulin joskus olevani oikein jouluihminen, olen saanut huomata, etten olekaan. Tai ehkä se on ollut ohimenevä vaihe elämässäni, että olen ollut. Jouluihminen muka. Tämän perheuvion uudistumisen myötä olen viimeistään sen tajunnut, että tää on enempi pakkopyhä. Sitä paitis joulutunnelmaa ei yhtään lisää se, että olen saanut vanhemmiltani kuulla viettäväni joulua täysin väärin - joka tarkoittaa siis eri tavalla kuin he. Tänä jouluna teimmekin sitten ratkaisun, että lapseni lähtivät viettämään sitä oikeaa ja oikeanlaista joulua vanhempieni kanssa ja me jäätiin Santun kanssa kahdestaan kotiin. Vietettiin joulua tai ei vietetty, kuka tietää. No, syödään kumminkin sellaisia jouluun kuuluvia ruokia, joista tykätään eli kaloja, juustoja ja paljon suklaata :D Oli meillä pakettejakin ja vihta saunassa. Siitä syntyi oikein hyvä joulucombo, varsinkin kun sain ihan rauhassa poistaa maaleja yhdestä vanhasta kaapista ja illalla laitoimme makuuhuoneeseen lukuvalot, ikkunahelat ja ulko-oveen lukon! Sellainen joulu tai jouluttomuus. Kuka tietää.

Loppuvuosi on ollut kiireinen, jopa väsyttävä, Mä olen paiskinut Partylitea oikein urakalla, sillonhan se on taottava kun parafiini on sulaa - vai miten sitä sanottaisiin. Mutta mukavaa hommaa se, 15 eisttelyä/kk päivätöiden lisäksi taisi olla vain vähän liikaa.... Ja sitten katkesi Eliaksen käsi...omat ahdistukset aiheutti sekin, mutta niinvain on luutuminen tapahtunut ja vieläpä ihan oikein. Sitten oli se epäteitoisuus, että jatkuuko työt, no jatkuuhan ne. Sossuntätinä mennään siis edelleen.

Remontti on vaiheessa, mutta onneksi makuuhuone on jo toimivassa kunnossa. Mä olen avautunut remppamiehelle, että tänne pitäs työmaallekin ehtiä...mutta kuukauteen ei ole näkynyt. Perjantaina lupasi tulla, jospa siis vihdoin saisi hommat kuosiin ja kaiken kuntoon. Viime aikoina vähemmän olen joutunut avautumaan äksälle. Tosin siellä lapset joutuu valvomaan liian myöhään, kuten tässä taannoin kun Elias tuli aivan rättipoikkiväsyneenä kotiin ja kertoi, että ei voinut nukkua kun muut katsoivat elokuvaa siinä sohvalla, jossa hän nukkuisi. Tämä lasten joululoman aikakin oli hienosti jaettu minun ja isänsä kesken, kunnes yksipuoleisella ilmoituksella isä lähtikin Lappiin. Nyt minä sitten lomailen ilman lapsia ja muutaman päivän lapset ovat ilman hoitajaa. Että näin rattoisasti meillä. Toisen puolen eksä jatkaa onnistunutta isästä vieroitusta vanhemman lapsen kanssa. Surullista on se.

Aivan arkisia kuulumisia

Jotenkin tämä terapiakanva on ollut hiljaisena pitkän aikaa. Johtuneeko siitä, että on se oikea terapia. Mutta ajattelin jotakin merkintöjä laittaa nyt muistiin. Syysloman viimeinen päivä, luminen tai oikeammin loskainen maa. Elias on kuinkas ollakaan jäähallilla, uudet varusteet koekäytössä! Onhan se eri asia kuin olohuoneessa patsastella varusteissa. Siiri lojuu sohvalla ja Saana nukkuu. Kiia ei ole täällä. Taaskaan. Tämä on jo kolmas viikonloppu peräkkäin, kun Kiia ei ole. Aina on tyttöselle kehitetty muuta tekemistä kun olisi isäviikonloppu. Niin surullista on se. Mutta mitäänhän ei oikein ole tehtävissä, kun biologista sidettä ei isän ja tyttären välillä ole. Kukaan ei suojelu lapsen oikeutta siihen isään, joka on aina ollut se ainoa isä tälle lapselle.

Mä kävin kampaajalla ja nyt pitää odottaa se pari viikkoa, että hiukset on taas hyvin :D Koskaan kampaajan jälkeen ne ei tunnu heti omilta...nytkin tuntuu liian lyhyiltä. Mutta tuo pehko kasvaa niin nopeeta, että kohta ne on taas mun hiukset! Remontti etenee, vaikka musta välillä tuntuu, että se ei valmistu ikinä. Mä olen kitannut ikkunoita kiinni vanhoihin oviin, rasittavaa puuhaa. Toivon mukaan jo kuukauden päästä olisi paaaljon valmiimpaa? Siiri ainakin toivoo, että synttäreillä uusi huone olisi kunnossa.

Oottelen, että olisiko mun uudet silmälasit jo valmiit, vähän lupailivat, että tänään voisivat olla, mutta eipäs kuulu viestiä! Silti Orivedelle kauppaan on kohta lähdettävä - onhan tänään the Herkkupäiväkin!

Haaste

Sain haasteen Annelta ja koitan selviytyä tästä...en nyt haasta ketään erityisesti, mutta tämän voi poimia itselleen ken haluaa!

 

Tässä säännöt: 

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään
2. Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä haastetuille
4. Haastajan tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet haastat
6. Eikä takaisin haastamista

11 asiaa itsestä:

1. Mä olen tänä viikonloppuna tehnyt kahta asiaa, joita en ennen ole koskaan tehnyt: pelannut biljardia ja kitannut laseja kiinni oviin.

2. Nukun evakossa, koska remontti ei ole vielä valmis

3. Mulla on kaksi biologista ja kaksi "sosiaalista" lasta.

4. Nukuin viime yönä jostain syystä huonosti ja ne kirotut hammaskiskot putoo aina suusta ja sitten aamulla niitä saa etsiä...

5. Voisin ehkä elää pastalla ja pestokastikkeella. No okei, jos sais vielä pähkinöitä ja maustamatonja jugurttia.

6. Huomaan miettiväni monenlaisia sisustusjuttuja, nyt kun tilaa tulee lisää

7. En tiedä, missä työskentelen vuodenvaihteen jälkeen

8. Menen ylihuomenna työhaastatteluun kumminkin

9. Kohta otan iltapalaa

10. Painoa on tullut viimeisen vuoden aikana taas lisää (huoh)

11. Tein taas hyviä kauppoja Facebookin kirppareilla

1. Missä olit viisi vuotta sitten ja mitä silloin sinulle kuului?

Vuonna 2008 olin töissä Jämsän nuorisokodissa vastaavana ohjaajana. Siiri oli silloin eskarilainen ja Elias 3v, olivat hoidossa Talviaisten ryhmiksessä. Silloin en vielä tiennyt, että seuraava kevät tulisi mullistamaan elämämme.

2. Lempiherkkusi?

No karkit tietty. Ja leivonnaiset. Ja jäätelö. Ja kaikki muu epäterveellinen.

3. Matkakohde, jonne voisit palata aina vaan uudelleen ja uudelleen?

Heh, mä olen niin huono matkustamaan...oma koti paras paikka. Mutta jos sinne uusperheleirille Tanhuvaaraan pääsisi ensi kesänä, niin olis kiva.

4. Mitä tekemistä keksit tylsälle päivälle, kun ei kertakaikkiaan tunnu olevan mitään tekemistä?

Luen. Askartelen. Katson ohjelmia tallennuksesta. Ja mietin, että pitäisi harrastaa urheilua.

5. Millä keikalla (musiikki/teatteri/stand up/tms) olet ollut viimeeksi?

Hmm...Pertti kurikan Nimipäivät? olikohan se viimeisin...pari kesäteetteria tuli katsastettua myös.

6. Lempikuukausi ja miksi?

Elokuu, on vielä kesää, mutta ripaus syskyä ja hämärtyvät illat.

7. Mikä tekee sinut iloiseksi?

Ystävät, toisen ihmisen hyvä tuuli. Onnistuminen. Juhlat tai niiksi luokiteltavat kissanristiäiset :)

8. Lempileffasi?

Plaah, tässäkin mä olen aika huono...siis katson vähän leffoja. Kotimaiset on yleensä mun valinta.

9. Suosikkisisustusjuttusi kotonasi tällä hetkellä?

Heh, no mä olen innostunut nyt rempan myötä tuunailemaan noita vanhoja juttuja, raapimaan maalia, hiomaan, maalaamaan...kynttilät on tietty aina pop.

10. Viimeisin juttu mikä kolahti?

Hmm...Kolahti ja kalahti...nojoo...tässä ei ehkä haeta ihan tällaista kolahdusta, mutta koin kolauksen, kun poliisi soitti perjantaina ja sanoi, että "tää tutkinta on mennyt ihan vituiksi, homma on kussut, koska emme reagoineet heti". Aha, no kiva kun kerroit tollein selvällä suomen kielellä. Mutta mä kyllä yritin heti silloin kesällä sanoa, että voitteko tutkia, tehkää jotain.

11. Joulunviettoperinteesi, eli mikä tekee sinulle Joulun?

Uuh, ahdistava ajatuskin...mä olen joskus aiemmin luullut olevani joku jouluihminen peräti...mutta en mä ole. Mä olen pikemminkin joulunodotusihminen. se aika ennen joulua on ihan jees. mutta itse joulusta mä en niin pidä. Aatto kahlataan läpi, pyhät voisi hyäpä yli. En ainakaan jaksa yhtään sellaista tekopirteää punakultaista ällömössöä. Ja tästä syystä en kelpaa viettämään joulua enää vanhempieni kanssa. Synkkää.

Valintoja

Mää nappasin Annen blogista tämmöisen jutskan, ihan hauska pohtia välillä materiaalisia juttuja. Ne on jotenkin niin paljon helpompiakin.

Kengät // Uskokaa tai älkää, Crocs...mutta eieiei niitä kamalia reikäsämpylöitä, vaan mulla on crocsilta saappaita, kävelykenkiä, remmikenkiä, sandaaleja...materiaalit on ihania ja mukavuus jalassa omaa luokkaansa! Nyt mulla on kyllä Friendtexin nilkkurit jalassa :)

Farkut // JOS käytän farkkuja...niin ne on Friendtexia pitkälti

T-Paita // no hmm...mitä milloinkin

Kello //kännykän kello

Alusvaatteet // Lindex, Seppälä, KappAhl

Laukku // Marimekko nyt käytössä, mutta jotain merkittömiä omistan myös

Korut // Tärkein on titaania, eli kihlasormus, samoin titaania on peukalosormus ja ranteeseen on tatuoitu rannekoru (lasten piirtämä)...sitten käytän jotain rihkamaa välillä kaulassa tai ranteessa. Juhliin liatan kuitenkin kultaisen rannerenkaan, jonka olen saanut 18v lahjaksi äidiltäni, joka sai sen YO-lahjaksi omalta äidiltään, joka sai sen lahjaksi joskus nuorena. Tämä koru siirtyy sitten aikanaan Siirille. Korvissa kultaa, huulessa ja nenässä kirurgin terästä.

TV // joku ihan tavis ja aika pieni, miehen myötä myös videotykki ja valkokangas

Kännykkä // Lumia 720

MP3 // Sain kiitos hyvästä erosta lahjan exältä, mustan MP3:n...ei se oo enää käytössä

Tietokone // rikki saranoistaan...en mä sen merkkiä muista

Meikit // Lumenea ja muutakin, meikkivoide sitä kallista mitä yksi kaverini myy ja jonka nimeä en muista...

Kasvovoide // Virolainen Puhas Loodus ja siitä Sayalill

Shampoo // hiuspohjaa rauhoittava hilsesampoo...yök. ja sitten Elvital

Tuoksu // Calvin Kleinit ja nyt Lancome Poison muistaakseni

viini // nyt vaan alkoholintonta ( ja ei, en ole raskaana), onneksi alkoholittomistakin löytyy hyviä valkkareita...jos voisin alkoholillista ottaa, niin JP Chenetin valkoinen puolimakea

Leipä // Lidlin kurpitsansiemensämpylät :p ja Vaasan ruispalata

Ruoka // oih, joku mitä ei tarvi ite laittaa! 

Jäätelö // no B&J:t on tietty hyvii...ja moni muu

Karkit // irtokarkit, sekalaiset, täytelakut ja suklaati

Sänky // pitää ostaa uusi

Lakanat // Finnlaysonia ja pussilakanoissa hyppii usein Muumit

Päivälehti // ei

Lehti // MeNaiset, Meidän Perhe

No jos mä sitten

Oli viikonloppuna puhetta blogeista ja mainitsin omistavani tämän kirjoituskanavan minäkin. Houkuttelivat sitten kirjoittamaan vähän useammin...Kerroin, ettei täältä löydy hienoja tunnelmakuvia tai muutakaan visuaalisesti viehättävää. Tämä on terapiaa enemmänkin. Syntynyt aluksi tarpeesta purkaa eksäahdistusta, sitten muuten vaan elämäntuskaa.

Viikonloppuna vietettiin taas viikonloppua kera Ihanien ja Parhaiden. Tämä kokoontuminen sai uuden nimenkin viikonlopun aikana, jatkossa puhumme PerinnePäivistä :D Oli mahtavaa tavata minulle tärkeitä naisia elämänvarrelta, osa toooosi vanhoja ystäviä ja osa uudempia. Pöydän ympärillä käyty kuulumiskierros oli täynnä kyyneleitä, onnen tunteita, muutoksen tuulia ja elämänkirjoa ylipäänsä. Vuoden aikana on ehtinyt monelle tapahtua monenlaista, on erottu ja on löydetty tanssikavereita, on saatu lapsia ja tehty remonttia, on menetetty rakkaita ja löydetty rakkaita. Sanoisinko, että elämänmakuista jutustelua!

Launtaina oli alunperin suunnitelmissa, että lapset ovat Santun kanssa, mutta yllätysyllätys suunnitelmathan muuttuvat ja lapset menivätkin serkkulamummulaan. Unohdin ilmoittaa asiasta Santulle ja hups...se olikin se kuuluisa viimeinen tippa kiukutusmaljassa. Ja meitsi sai kuulla kunniansa...mutta ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin, eilen meillä käytiin tosi hyvä keskustelu tunteiden kuohahtelusta, oikeudesta olla pahalla tuulella ja siitä, miten toisen toivoisi siihen reagoivan. Selväksi tuli, ettei tuo äkämystyminen oikeasti ollut minun vikani oikeastaan yhtään - tai sen viimeisen tipan verran vain. Oli vain kuppi täynnä ja se piti päästä äkäilemään tyhjäksi. Kohtuuttomuuttaan mieheni pyysi kauniisti anteeksi. Juttelimme pitkään, analysoimme asioita. Nyt on hyvä mieli. Nyt taas muistan, miksi tuota miestä rakastan.

Syksyn kynnyksellä

Mä palasin tänään töihin. Mulla piti olla viisi viikkoa kesälomaa...mutta olikin kolme viikkoa kesälomaa ja neljä viikkoa sairaslomaa. Heinäkuun alusta lähtien mua on piinannut puhelinhäirikkö, soittelee parhaimmillaan yli 20 kertaa päivässä...on lähettänyt kirjeen ja tehnyt ls-ilmoituksen. Epäily mulla on ja poliisi tutkii asiaa. On jo löytänyt yhteyden epäiltyyn, mutta eihän se tyyppi mitään tunnusta...plaah. Mutta teki hyvää pääkopalle tuo sairasloma, eipä musta olisi ollut heti töitä tekemään, kun tämä karmeus alkoi paljastua. Nyt tänään kun menin töihin, niin tuntui ihan hyvälle. Hyvälle tuntuu myös se, että lomaa on varastossa yhteensä 13 päivää!

Mun työt ei ehkä jatku Jämsässä vuodenvaihteen jälkeen, mutta optimistina uskon, että jotain duunia mä kyllä taas löydän. Santtu jää vuorotteluvapaalle syyskuun alusta - vakaa suunnitelma ainakin on näin. Remonttihommat etenee kovaa vauhtia, laajennuksessa on jo lattiat levytetty, voi vähän suunnitella jo sängyn paikkaa :) Mä oon innostunu raaputtelemaan vanhoja maaleja: kaikki lähti ovista ja on nyt laajentunut huonekaluihinkin. Tosi terapeuttista ja näkee oman käden jäljen!

Tää kesä hurahti kyllä ohi nopeemmin kuin mikään muu kesä tähän mennessä! En ymmärrä, että kohta ollaan jo elokuun puolivälissä! Lapset aloitti koulun jo viime viikolla, vielä riittää intoa. Partyliten syksykin käynnistyy pikkuhiljaa, vkoloppuna konferenssissa on uudet jutut näytillä.

Taas mull kävi tyhmästi: aloin kirjottaa sanoja pursuten, sitten piti sättäillä välillä facessa ja koko kirjoitus typistyi tällaiseksi. Höh. Olkoon kuitenkin. Joku muistiinpano edes.