Mä oon hei syöny jo kolmena päivänä d-vitamiinia ja silti mua väsyttää! nooh...päivä on kuitenkin jo oikeesti paljon pitempi, valoisalla ajalla voisi ehtiä jopa hiihtämään työpäivän jälkeen varsinkin nyt, kun teen lyhempää päivää! Mulla oli joku visio, mitä mun piti tänne kirjoittaa, mutta alkoi just väsyttää niin paljon, että katotaan mitä tästä tulee :D
Mä oon miettinyt, että jaksankohan mä olla tuolla nykysessä duunissa enää tän vuoden jälkeen...määräaikaisia sopimuksia vuodesta toiseen ja kaikkee ihme-vääntöä koko ajan. Jos vaan sanois sitten, että en mä ota enää uutta sopimusta ja kattelis uusia tuulia - tai olis vaikka hetken ansiosidonnaisella kotona! Onkohan mulla joku murrosikä? siis kirjaimellisesti elämän murrosvaihe, koska koen samoin tuon L&B-vaatemyynnin kanssa: nyt vielä yksi mallisto ja sitten henkarit naulaan. No, sitäkin puuhaa oon tehny yli 6 vuotta ja totuus on se, että Me&I lyö aika pahaa kiilaa noille kotimyyntivaatemarkkinoille. Sen sijaan Partylite - ah, siitä mä nautin! Oonko mä jotenkin kieroutunu ajatusmalliltani, kun oon niinku vapaaehtosesti jättäytymässä "pois töistä". Vähä luuseri jo nytkin, kun teen vaan 6h päivää. Mut ihan oikeesta ja vakavasti jos kirjoitetaan, niin mun mielestä koko elämää ei saisi kukaan tuhlata vain työntekoon. Töitä pitää tehä just sen verran että tulee toimeen sillä tasolla, jolla itse haluaa. Ja mulle riittää vähempi. Enkä mä koe olevani millään tapaa köyhä, vaikka laskennallisesti elänkin köyhempänä kuin moni muu suomalainen. Olen sitä paitsi asuntovelallinen mielenterveysongelmainen pätkätyöläinen yksinhuoltaja! Hahaha, moniongelmainen kenties?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti